English summary<\/a> Kun kalastaja Eino Heiskanen lausui sukuseuramme syntysanat vuonna 1958 Rantasalmen Porosalmella, sukumme ikiaikaisilla tanhuvilla, h\u00e4n loi samalla kaukokatseisesti kest\u00e4v\u00e4n sukuyhteyden kaikkien meid\u00e4n Heiskasten v\u00e4lille.<\/p>\n\n\n\n Sukuseuran perustamiskokous pidettiin sittemmin virallisesti 21.2.1960 Ravintola Kestikartanossa Helsingiss\u00e4. Syy, miksi seuran kotipaikaksi valittiin Helsinki, johtui yksinkertaisesti siit\u00e4, ett\u00e4 Helsingist\u00e4 oli muodostunut kaikkien Heiskashaarojen luonnollinen maantieteellinen kohtauspaikka maaltapaon seurauksena. Monet opiskelun ja ty\u00f6n takia kotiseudultaan olosuhteiden pakosta rev\u00e4istyt, joko itse, tai vanhempiensa mukana p\u00e4\u00e4kaupunkiin muuttaneet heiskaset tunsivat siell\u00e4 olonsa juurettomiksi ja alkoivat etsi\u00e4 uusilta asuinseuduilta kohtalotovereitaan – sukulaisiaan.<\/p>\n\n\n\n Perustamiskokouksessa Seuran ensimm\u00e4iseksi puheenjohtajaksi valittiin yleissihteeri Kullervo Heiskanen Helsingist\u00e4 ja esimieheksi professori V.A.Heiskanen Ohion Columbuksesta, Yhdysvalloista.<\/p>\n\n\n\n Seuratoiminta l\u00e4ksikin virke\u00e4sti k\u00e4yntiin 1960-luvun alussa ja heti alkuun perustettiin mm. naistoimikunta ”Heiskattaret” huolehtimaan sukukokoontumisten j\u00e4rjestelyist\u00e4 ja tarjoiluista. Seuratoimintaa rahoitettiin alkuunsa sek\u00e4 j\u00e4senmaksuin, ett\u00e4 seuran lehtiasiamiesty\u00f6n palkkioilla. Yhteytt\u00e4 j\u00e4senist\u00f6\u00f6n pidettiin kirjeitse ja sukutietoja alettiin ker\u00e4t\u00e4 niin j\u00e4senist\u00f6lt\u00e4, kuin seurakunnistakin.<\/p>\n\n\n\n Loppukes\u00e4st\u00e4 1963 j\u00e4rjestettiin Seuran ensimm\u00e4inen sukujuhla Varkaudessa. Paikalla oli per\u00e4ti 182 henke\u00e4. Toinen 1960-luvulla pidetty sukujuhla pidettiin vuonna 1966 Joensuussa. My\u00f6s siell\u00e4 oli eritt\u00e4in runsas osanotto ja tunnelma hyvin innostunutta. Oltiinhan sit\u00e4 niin kun ”juurillaan”.<\/p>\n\n\n\n Seuran s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 uudistettiin vuonna 1966 ja mm. hallituspaikat tulivat kiert\u00e4viksi kaksivuotiskautisiksi. Vuosikymmenen lopulla painatettiin Heiskasten oma taskukokoinen muistio, josta ilmeni seuran t\u00e4rke\u00e4t tapahtumat, s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ym.<\/p>\n\n\n\n Sukuseura kokoontui kuusikymmenluvulla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahdesti vuodessa; s\u00e4\u00e4nt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4isiin kev\u00e4t- ja syyskokouksiin. Syyskokouksiin liittyi yleens\u00e4 aina my\u00f6s pikkujoulujuhla. Tapaamisiin osallistui s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisesti 20-40 heiskasta. Kokouksissa j\u00e4rjestettiin erilaisia luentoja, esityksi\u00e4, laulua, soittoa ja tanssiakin. P\u00e4\u00e4asiassa ett\u00e4 heiskaset olivat yhdess\u00e4 ja hauskaa aina oli.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s muunlaisia tempauksia j\u00e4rjestettiin. Mm. vuonna 1961 k\u00e4ytiin retkell\u00e4 Suomen linnassa ja seuraavana vuonna per\u00e4ti Turussa saakka!<\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4ist\u00e4 t\u00e4yteen tullutta vuosikymment\u00e4 juhlittiin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti vuonna 1970 Kuopiossa ja l\u00e4heisell\u00e4 J\u00e4nnevirralla. T\u00e4ll\u00f6in valittiin my\u00f6s ensimm\u00e4iset seuran kunniaj\u00e4senet, seitsem\u00e4n ansioitunutta seuralaista.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 1972 perustettiin seuraan erityinen ”matkarengas”, jonka toimintaan kuului j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 Seuran puitteissa niin koti- kuin ulkomaanmatkoja. Ensimm\u00e4inen renkaan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 matka suuntautui jo seuraavana vuonna Helsingin naapurikaupunkiin Tallinnaan ja muutaman vuoden kuluttua aina Leningradiin saakka.<\/p>\n\n\n\n Vuosikymmenen puoliv\u00e4liss\u00e4 juhlittiin Seuran viisitoistavuotista taivalta 500-vuotiasta Olavinlinnaa juhlivassa Savonlinnan kaupungissa. T\u00e4ll\u00f6in perustettiin my\u00f6s Savonlinnan Heiskasten paikallisosasto.<\/p>\n\n\n\n Seuran kokouksissa, joita edelleen j\u00e4rjestettiin s\u00e4\u00e4nt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti kahdesti vuodessa, oli osallistujia keskim\u00e4\u00e4rin p\u00e4\u00e4lle kolmekymment\u00e4 henke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Aivan vuosikymmenen lopulla Heiskasten sukuseura liittyi j\u00e4seneksi Sukuyhteis\u00f6jen Tuki Ry:hyn (nykyinen Sukuseurojen keskusliitto). Kyseinen yhdistys oli ja on edelleen vankka sukuseurojen etuja ajava elin.<\/p>\n\n\n\n Kolmas seuratoiminnan vuosikymmen polkaistiin komeasti k\u00e4ytiin Sukuseuran 20-vuotisjuhlilla. Nyt juhlapaikkana oli legendaarinen Seuran ”synnyinkoti” Rantasalmen Porosalmi. Sinne oltiin toki aiemminkin tehty pienimuotoisempia retki\u00e4, mutta nyt oli vuorossa t\u00e4ysi\u00e4 kymmeni\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n seuran juhlavuosi.<\/p>\n\n\n\n Heiskasten sukututkimuksessa oli p\u00e4\u00e4sty siihen vaiheeseen, ett\u00e4 noin puolet j\u00e4senist\u00f6st\u00e4 pystyttiin sijoittamaan johonkin tunnettuun Heiskas-sukuhaaraan.<\/p>\n\n\n\n 1980-luvun alussa annettiin j\u00e4senrekisteritoiminta Sukuyhteis\u00f6jen Tuen hoitoon ja hieman my\u00f6hemmin hankittiin my\u00f6s kyseisen yhdistyksen osakkeita 1000 markalla. Tiedotustoimintaa j\u00e4senist\u00f6lle hoidettiin p\u00e4\u00e4asiassa Sukuviesti-lehden v\u00e4liss\u00e4 jaettavan oman Heiskasten-tiedotteen avulla.<\/p>\n\n\n\n Vuosikymmenen puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen alkoi seuratoiminnassa hiljaiselon kausi. Pitk\u00e4\u00e4n mukana olleet aktiivit joko kuolivat tai tulivat muuten siihen ik\u00e4\u00e4n, ettei seuratoimintaan en\u00e4\u00e4 riitt\u00e4nyt voimavaroja. Varsinainen kriisivuosi oli 1986, kun kukaan hallituksen j\u00e4senist\u00e4 ei halunnut ottaa puheenjohtajan taakkaa kannettavakseen.<\/p>\n\n\n\n Onneksi kuitenkin vuosikymmenen loppupuolella l\u00f6ytyi aktiiveja, jotka laittoivat niin seuran talouden kuntoon, kuin my\u00f6s saivat alas vaipuneen j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4n nousuun. Syksyll\u00e4 1989 alkoi ilmesty\u00e4 puheenjohtaja Pauli Heiskasen johdolla Seuran ikioma p\u00e4\u00e4-\u00e4\u00e4nenkannattaja Heiskaset-lehti. Samalla irrottauduttiin Seuran taloutta rasittaneesta tiukasta yhteydest\u00e4 Sukuyhteis\u00f6jen Tuen Sukuviesti-lehteen.<\/p>\n\n\n\n 1980-luvulla Heiskasten sukuseura kokoontui 2-3 kertaa vuodessa. Pienimmill\u00e4\u00e4n osallistujam\u00e4\u00e4r\u00e4 oli vuoden 1989 syyskokouksessa, vain 10 henke\u00e4 oli silloin paikalla. V\u00e4ke\u00e4 kokouksiin saatiin lis\u00e4\u00e4 l\u00e4htem\u00e4ll\u00e4 kokoustamaan maakuntiin. Mm. Tuusniemell\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1988 oli paikalla per\u00e4ti 68 heiskasta!<\/p>\n\n\n\n Seuran kolmikymmenvuotista taipaletta juhlistettiin erityisen hienosti j\u00e4rjestetyill\u00e4 sukujuhlilla Kuopiossa. T\u00e4ll\u00f6in julkaistiin mm. Salme Halosen (os. Heiskanen) suunnittelema seuran sukuviiri ja sellainen luovutettiin kaikille seuratoiminnassa edelleen mukana olleille perustajaj\u00e4senille.<\/p>\n\n\n\n Vuosikymmenen alkupuolella Seura siirtyi ATK-aikaan hankkimalla oma PC-tietokone ja liittym\u00e4ll\u00e4 Sukutietotekniikka Ry:n j\u00e4seneksi. My\u00f6s omat kotisuvut luotiin kyseisen vuosikymmenen aikana.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 1992 valittiin ensimm\u00e4inen ”Vuoden Heiskanen”. Valinta p\u00e4\u00e4tyi t\u00e4ll\u00f6in paljon my\u00f6nteist\u00e4 julkisuutta kirjallaan: ”Saadun tiedon mukaan…”<\/em>. Heiskanen nimelle ker\u00e4nneeseen kenraalimajuri Raimo Heiskaseen.<\/p>\n\n\n\n Seuran s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 muutettiin vuonna 1993 siten, ett\u00e4 kev\u00e4t- ja syyskokoukset yhdistettiin yhdeksi vuosikokoukseksi ja Seuran esimies-nimikkeest\u00e4 luovuttiin.<\/p>\n\n\n\n Seuran 35-vuotisjuhlat pidettiin kes\u00e4ll\u00e4 1995 Savossa Kangaslammilla. Samassa tilaisuudessa paljastettiin Professori V.A.Heiskasen muistoreliefi. T\u00e4st\u00e4 tilaisuudesta kuvattiin my\u00f6s ensimm\u00e4inen editoitu video Heiskasten sukuseurasta.<\/p>\n\n\n\n Seuralaisten monikymmenvuotisen keruuty\u00f6n ja Kaija Heiskasen per\u00e4\u00e4nantamattoman uurastuksen ansiosta julkaistiin kes\u00e4ll\u00e4 1997 mahtava yli 800-sivuinen HEISKASET-kirja Lepp\u00e4virran Sukumessuilla 300 kpl:n painoksena. Kirjassa on tiedot kaikkiaan yli 13 000 tunnetusta Heiskasesta ja paljon mielenkiintoisia artikkeleita heiskasten toiminnasta eri el\u00e4m\u00e4naloilla. Samana vuonna valittiin puheenjohtajaksi Markku Heiskanen, jo toisessa polvessa. H\u00e4n on Seuran 1. puheenjohtajan Kullervo Heiskasen poika.<\/p>\n\n\n\n Heiskaset-kirja osoittautui ep\u00e4ilyksist\u00e4 huolimatta myyntimenestykseksi ja ensimm\u00e4inen painos myytiin loppuun alle puolessa vuodessa. Toinen 200 kappaleen painos otettiinkin jo sitten vuonna 1998.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 1999 Seura sai k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 komean nimilogon, jonka suunnitteli kalligrafi Toivo Heiskanen.<\/p>\n\n\n\n 1990-luvulla Seuran tapaamisia oli edelleen pari kertaa vuodessa osallistumisaktiivisuus niihin kasvoi mukavasti, ollen kolmestakymmenest\u00e4 per\u00e4ti seitsem\u00e4\u00e4nkymmeneen henkeen. My\u00f6s paikallistoimintaa viriteltiin Kuopiossa vuonna 1991.<\/p>\n\n\n\n Vuosituhannen vaihtuessa Seuran j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 oli suurimmillaan, per\u00e4ti 373 ruokakuntaa. 45-vuotisen taivalluksensa kunniaksi Seura julkaisi 30 Heiskas-kirjoittajan ja Kaija Heiskasen kokoaman tarinakirjan: ”Heiskaset – poimintoja polun varrelta”. Kirja jatkaa jo Heiskaset-sukukirjassa aloitettua eri aloilla toimineitten heiskasten tarinoita, aina kerjuureissusta Mannerheimin tapaamiseen.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 2007 muutettiin s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 siten, ett\u00e4 Seuran vuosikokous pidet\u00e4\u00e4n ainoastaan joka toinen vuosi. V\u00e4livuosinakin toki voidaan kokoontua, mutta hallituksen toimikausi on aina kaksivuotinen, se antaa pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4 toiminnalle.<\/p>\n\n\n\n Jo vuosia lopussa olleesta Heiskaset-sukukirjasta otettiin vuonna 2008 kolmas 100 kappaleen osin p\u00e4ivitetty painos tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n heiskasten tiedonn\u00e4lk\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kaksituhattaluvulla sukututkimus ponkaisi seurassa j\u00e4lleen eteenp\u00e4in Internetiin tallennettujen henkil\u00f6tietojen laajentuessa ja kaksi sukuhaarakohtaista t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4\u00e4 kirjaa julkaistiin.<\/p>\n\n\n\n Jo syksyll\u00e4 2008 aloitettiin ja seuraavana vuonna jatkettiin innokkaasti t\u00e4m\u00e4n 50-vuotishistoriikin kokoamista. Kes\u00e4n 2010 sukujuhlille tehtiin my\u00f6s noin puolen tunnin kestoinen multimediaesitys Heiskasten 50-vuotisesta taipaleesta. Molempia projekteja vet\u00e4\u00e4 puheenjohtaja Hannu Heiskanen.<\/p>\n\n\n\n Heiskasten sukuseuran 50-vuotisjuhlavuosi on sattuvasti my\u00f6s Suomessa sukututkimuksen 350-vuotisjuhlavuosi. Sukututkimusta Seurassamme on harrastettu aktiivisesti alusta pit\u00e4en. V\u00e4lill\u00e4 paremmalla, v\u00e4lill\u00e4 laimeammalla menestyksell\u00e4. V\u00e4lill\u00e4 osa j\u00e4senist\u00f6st\u00e4 on ollut passiivisempaa tietojen keruun suhteen. Sitke\u00e4t puurtajat mm. veljessarja Ky\u00f6sti, Juhani ja Pentti Heiskanen olivat alkuaikojen uranuurtajia t\u00e4ll\u00e4 saralla. Samoin kuin Yl\u00e4-Savon haaroja tutkineet sisarukset Anja ja Eila Heiskanen Kuopiosta. Tietoa ker\u00e4ttiin ajan tavan mukaan sukukortistoiksi, joiden hoidosta vastasi edell\u00e4 mainittu Pentti Heiskanen kahden vuosikymmenen ajan (1961-1980).<\/p>\n\n\n\n Perusty\u00f6n tultua tehdyksi, p\u00e4\u00e4tettiin seurassa julkaista 1990-luvun lopulla oma sukukirja, johon kaikki sen astisen ker\u00e4\u00e4misen tulokset koottiin. Kirjan kokoamisessa teki kuopiolainen Kaija Heiskanen valtaisan urakan ja kirja valmistuikin vuoden 1997 Sukumessuille Lepp\u00e4virralle. Sit\u00e4 on painettu ja myyty t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 per\u00e4ti 600 kappaletta. Varsinainen heiskasten bestselleri siis!<\/p>\n\n\n\n Nykyisin tietokone- ja nettiaikakaudella sukututkimus el\u00e4\u00e4 uutta kukoistustaan. Tutkijoita on tullut lis\u00e4\u00e4 tutkimuksen helpottuessa ja mahdollisuudessa ty\u00f6skennell\u00e4 kotoa oman koneen \u00e4\u00e4ress\u00e4. Tulevaisuudessa Seura haluaakin tukea sukuhaarakohtaisten, entist\u00e4kin tarkempien ja p\u00e4ivitettyjen sukukirjojen julkaisemista. T\u00e4t\u00e4 varten k\u00e4yt\u00e4mme my\u00f6s yhten\u00e4ist\u00e4 tallennusohjelmistoa, Suku Juttua, jolla eri sukuhaarojen tietoja voidaan tarvittaessa yhdistell\u00e4 tulevaisuudessa suuremmiksikin kokonaisuuksiksi.<\/p>\n\n\n\n Meid\u00e4n jokaisen on hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 mist\u00e4 olemme tulleet ja millaisia esivanhempamme ovat olleet. On mielenkiintoista huomata esimerkiksi omille lapsille periytyneit\u00e4 omien isovanhempiensa ominaisuuksia ja k\u00e4ytt\u00e4ytymistapoja. Lis\u00e4ksi t\u00e4ytyy aina muistaa, ett\u00e4 vaikka olemmekin Heiskasia, meiss\u00e4 jokaisessa on jo vanhempiemme puolelta my\u00f6s puolikas jotain muuta sukua ja mit\u00e4 kauemmas menneisyyteen menn\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 useamman suvun sekoituksia olemme. Kertaantuuhan sukujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 aina kahdella sukupolvi taaksep\u00e4in ment\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Sukuseuratoiminnassa on muistettava aina ett\u00e4: Seura on j\u00e4seni\u00e4, eik\u00e4 j\u00e4senet seuraa varten.<\/em> N\u00e4in ollen on otettava huomioon eri ik\u00e4isen j\u00e4senkunnan tarpeet. Nuorissa on tulevaisuutemme ja heid\u00e4n mukaan saamisensa seuratoimintaan on haasteellista. Suuret ik\u00e4luokat el\u00e4k\u00f6ityv\u00e4t pikkuhiljaa ja t\u00e4m\u00e4 takaa, ett\u00e4 jatkossa on entist\u00e4 enemm\u00e4n ihmisi\u00e4, joilla on aikaa ja mahdollisuuksia etsi\u00e4 juuriaan. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n varttunutta v\u00e4ke\u00e4 ei pid\u00e4 unohtaa. He kantavat edelleen mukanaan sellaista muistipankkia, josta me nuoremmat emme osaa uneksiakaan.<\/p>\n\n\n\n Seuran on kunnioitettava perinteit\u00e4, mutta oltava samalla kiinni ajan virrassa ja k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 nykyaikaisimpia menetelmi\u00e4 toimintansa py\u00f6ritt\u00e4miseen. Toiminnan pohja on Seurallamme kunnossa, jatkakaamme eteenp\u00e4in kohti uusia haasteita.<\/p>\n\n\n\n Kauan el\u00e4k\u00f6\u00f6n Heiskaset!<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" English summarySvensk Resum\u00e9 Seuran perustaminen Kun kalastaja Eino Heiskanen lausui sukuseuramme syntysanat vuonna 1958 Rantasalmen Porosalmella, sukumme ikiaikaisilla tanhuvilla, h\u00e4n loi samalla kaukokatseisesti kest\u00e4v\u00e4n sukuyhteyden kaikkien meid\u00e4n Heiskasten v\u00e4lille. Sukuseuran perustamiskokous pidettiin sittemmin virallisesti 21.2.1960 Ravintola Kestikartanossa Helsingiss\u00e4. Syy, miksi seuran kotipaikaksi valittiin Helsinki, johtui yksinkertaisesti siit\u00e4, ett\u00e4 Helsingist\u00e4 oli muodostunut kaikkien Heiskashaarojen luonnollinen maantieteellinen… <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"neve_meta_sidebar":"","neve_meta_container":"","neve_meta_enable_content_width":"","neve_meta_content_width":0,"neve_meta_title_alignment":"","neve_meta_author_avatar":"","neve_post_elements_order":"","neve_meta_disable_header":"","neve_meta_disable_footer":"","neve_meta_disable_title":"","footnotes":""},"class_list":["post-171","page","type-page","status-publish","hentry"],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.heiskastensukuseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/171","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.heiskastensukuseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.heiskastensukuseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.heiskastensukuseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.heiskastensukuseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=171"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.heiskastensukuseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/171\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":413,"href":"https:\/\/www.heiskastensukuseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/171\/revisions\/413"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.heiskastensukuseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=171"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Svensk Resum\u00e9<\/a><\/p>\n\n\n\nSeuran perustaminen<\/strong>
<\/h2>\n\n\n\nSeuran ensimm\u00e4inen vuosikymmen<\/strong>
<\/h2>\n\n\n\nSeuran toinen vuosikymmen<\/strong>
<\/h2>\n\n\n\nSeuran kolmas vuosikymmen<\/strong>
<\/h2>\n\n\n\nSeuran nelj\u00e4s vuosikymmen<\/strong>
<\/h2>\n\n\n\nSeuran viides vuosikymmen<\/strong>
<\/h2>\n\n\n\nSukuseura ja sukututkimus<\/strong>
<\/h2>\n\n\n\nSukuseuran merkitys ja tulevaisuuden haasteet<\/strong>
<\/h2>\n\n\n\n