{"id":144,"date":"2026-03-23T13:36:59","date_gmt":"2026-03-23T11:36:59","guid":{"rendered":"http:\/\/www.heiskastensukuseura.fi\/?page_id=144"},"modified":"2026-08-03T08:10:52","modified_gmt":"2026-08-03T06:10:52","slug":"heiskasten-sukuhaarat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.heiskastensukuseura.fi\/?page_id=144","title":{"rendered":"Heiskasten sukuhaarat"},"content":{"rendered":"\n

Heiskaset \u2013 savolainen suku<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Heiskaset on tyypillisesti savolainen suku. Se k\u00e4y selv\u00e4sti ilmi my\u00f6s sijoitettaessa Heiskaset kartalle
sen seutukunnan mukaan, mist\u00e4 kunkin sukuhaaran l\u00e4ht\u00f6henkil\u00f6 on l\u00e4ht\u00f6isin. <\/p>\n\n\n\n

Heiskasten sukuhaarat on esitetty oheisen kartan ja luettelon mukaisesti HEISKASET-sukukirjassa:<\/p>\n\n\n\n

\"Heiskasten<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

1. Rauham\u00e4en haara (Pekka 1592)
2. Porosalmen haara (Tahvo 1600-luvun alku)
3. Joutsenm\u00e4en haara (Antti 1712)
4. Harjurannan haara 1 (Matti 1628)
5. Harjurannan haara 2 (Tahvo 1696)
6. Harjurannan haara 3 (Juho)
7. Hein\u00e4veden haara 1 (Tahvo 1670)
8. Hein\u00e4veden haara 2 (Olavi 1675)
9. Hein\u00e4veden haara 3 (Olavi 1697)
10. Teemassalon haara (Pekka 1695)
11. Syv\u00e4nsin haara 1 (Pekka 1710)
12. Syv\u00e4nsin haara 2 (Matti 1715)
13. Maaveden haara (Pekka 1710)
14. Suontientaipaleen haara (Juho 1750)
15. Lepp\u00e4virran haara 1 (Erkki ja Olli 1600-l.)
16. Lepp\u00e4virran haara 2 (Mikko 1736)
17. Lepp\u00e4virran haara 3 (Erasmus 1755)
18. Lepp\u00e4virran haara 4 (Juho 1784)
19. Lepp\u00e4virran haara 5 (Paavo 1786)
20. Lepp\u00e4virran haara 6 (Tahvo 1745)
21. Lepp\u00e4virran haara 7 (Eerikki 1841)
22. Lepp\u00e4virran haara 8 (Juho 1842)
23. Kuopion mlk:n haara (Olli 1810)
24. Pielaveden haara (Niilo 1776)
25. Keiteleen haara (Juho 1852)
26. Tuusniemen haara 1 (Tahvo 1500-luvun alku)
27. Tuusniemen haara 2 (Matti 1779)
28. Tuusniemen haara 3 (Mikko 1700-luku)
29. Tuusniemen haara 4 (Matti 1688)
30. Tuusniemen haara 5 (Pekka 1790-luku)
31. K\u00e4\u00e4ri\u00e4nsaaren haara 1 (Lauri 1669\u2013Antti 1749)
32. K\u00e4\u00e4ri\u00e4nsaaren haara 2 (Lauri 1669\u2013Lauri 1750)
33. V\u00e4nninm\u00e4en haara (Heikki 1686)
34. Jumisten haara 1 (Paavo Antinpoika 1694)
35. Jumisten haara 2 (Olli Antinpoika 1695)
36. Jumisten haara 3 (Antti Antinpoika 1700)
37. Korpij\u00e4rven haara 1 (Heikki 1704)
38. Korpij\u00e4rven haara 2 (Pekka 1752)
39. Korpij\u00e4rven haara 3 (Paavo 1759)
40. Korpij\u00e4rven haara 4 (Jeremias 1787)
41. Nilsi\u00e4n haara (Pekka 1777)
42. Rutakon haara (Juho)
43. Sonkaj\u00e4rven haara 2 (Riitta 1848)
44. Pyh\u00e4j\u00e4rven haara (Abram)
45. Impilahden haara (Lauri 1721)
46. Ruskealan haara (Matti 1781)
47. P\u00e4lkj\u00e4rven haara (Juho 1810)
48. Suur-Pielisj\u00e4rven haara (Lauri 1683)
49. Kiihtelysvaaran haara 1 (Kasper 1708)
50. Kiihtelysvaaran haara 2 (Kasper 1753)
51. Ilomantsin haara (Juho 1710)
52. Kerim\u00e4en haara (Eeva-Stiina)
53. Orimattilan haara (Johan 1829)
54. Kuusamon haara (Eskeli) 
55. Maaningan haara (Antti 1728)<\/p>\n\n\n\n

Monivuotinen ammattimainen DNA- ja arkistopohjainen tutkimus Heiskasten varhaisvaiheista sai yhdistetty\u00e4 valtaosan Heiskasten sukuhaaroista kolmeen p\u00e4\u00e4haaraan, jotka ovat: Joroisniemen, H\u00e4yril\u00e4n ja Tuusniemen haarat.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavassa yhteenveto kyseisest\u00e4 tutkimuksesta. Kaija Heiskasen<\/strong> kirjoitus on julkaistu Heiskaset-lehdess\u00e4 2\/2022<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Heiskasten kolmen p\u00e4\u00e4sukuhaaran DNA-analyysit<\/h2>\n\n\n\n

Heiskasten perustason is\u00e4linjaisten DNA-testien perusteella oli aiemmin tiedossa, ett\u00e4 suku jakautuu kolmeen vanhaan p\u00e4\u00e4sukuhaaraan, joilla ei ole is\u00e4linjaisesti yhteist\u00e4 kantais\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4n raportin tarkoituksena on selvitt\u00e4\u00e4 kunkin kolmen p\u00e4\u00e4sukuhaaran alku ja syntyvaiheiden taustaa. Jokaisesta kolmesta p\u00e4\u00e4linjasta (Joroisten H\u00e4yril\u00e4n Heiskaset, Joroisten Joroisniemen Heiskaset ja Tuusniemen Heiskaset) p\u00e4ivitettiin aiemmat markkeripohjaiset perustason testit SNP-pohjaiselle BigY 700 tasolle. N\u00e4ist\u00e4 Joroisniemen Heiskasten tulos oli testattu aiemmin yksityishenkil\u00f6n toimesta ja sukuseura kustansi p\u00e4ivitykset H\u00e4yril\u00e4n ja Tuusniemen haarojen osalta. P\u00e4\u00e4osa Heiskasten my\u00f6hemmist\u00e4 sukuhaaroista sijoittuu jonkin n\u00e4iden kolmen haaran alle, joten tulos on kaikkinensa edustava otos Heiskasten is\u00e4linjojen alkuhistoriasta.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in aloittaa sukututkija Ari Kolehmainen 15.6.2022 p\u00e4iv\u00e4tyn raporttinsa, jossa h\u00e4n paneutuu edell\u00e4 mainittujen kolmen Heiskas-p\u00e4\u00e4sukuhaaran BigY 700 -testituloksiin. T\u00e4m\u00e4 kirjoitus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 otteita Kolehmaisen raportista ja niiden lis\u00e4ksi joitakin kuvalainauksia sek\u00e4 toisen kirjoittajan (Kaija Heiskasen) omia havaintoja (ne erottuvat tekstist\u00e4 kursivoituina).<\/em><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 raportti onkolmas Heiskasten DNA-tutkimusten sarjasta. Ensimm\u00e4inen ilmestyi Heiskasten sukulehden erikoisnumerona 2\/2018 ja toinen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 kirjassa Sukuunsa suopet\u00e4j\u00e4, tekij\u00e4\u00e4ns\u00e4 tervaskanto. Aiempien julkaisujen sis\u00e4ll\u00f6n toistamista on nyt pyritty v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n,joten kokonaiskuvan saamiseksi kannattaa tutustua kaikkiin kolmeen raporttiin. Muun muassa DNA-testauksen perusteita on niiss\u00e4 tarkemmin k\u00e4sitelty.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Joroisten H\u00e4yril\u00e4n ja Joroisniemen Heiskasten is\u00e4linjat edustavat vanhaa suomalaista id\u00e4st\u00e4 Volgan suunnilta tullutta linjaa ja ovat ns. N-haploryhm\u00e4\u00e4. Muuttoliike on luultavasti tapahtunut Pohjois-Ven\u00e4j\u00e4n kautta noin 3000 vuotta sitten ja liittynee it\u00e4iseen pronssikauppaan, ns. Ananjinon pronssikulttuuriin. On mahdollista, ett\u00e4 nuo tulijat puhuivat varhaista saamen kielen kantamuotoa, sill\u00e4 kyseisen alaryhm\u00e4n varhain haarautuvat linjat ovat p\u00e4\u00e4osin saamelaisia sukuja niin Suomen, Ruotsin kuin Norjan Lapista. Asutuskeskus on tuossa vaiheessa ollut varmasti paljon etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4. J\u00e4lkel\u00e4islevinn\u00e4n perusteella kuitenkin ilmeisesti Sis\u00e4-Suomessa, ei Karjalassa. Vaiheet Sis\u00e4-Suomessa jatkunevat noin 1000 vuoden ajan ennen ajanlaskun alkua, jolloin mutaation j\u00e4lkeen tapahtui jako kahteen p\u00e4\u00e4linjaan, jossa my\u00f6s H\u00e4yril\u00e4n ja Joroisniemen Heiskasten is\u00e4linjat eroavat omille teilleen.<\/p>\n\n\n\n

Tuusniemen Heiskasten suvun is\u00e4linja kuuluu suuressa asutushistoriallisessa kuvassa skandinaaviseen haploryhm\u00e4\u00e4n I1. Sen varhaisempi p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4, haploryhm\u00e4 I, syntyi Balkanilla 25\u201330 000 vuotta sitten mannerj\u00e4\u00e4tik\u00f6n ollessa laajimmillaan. Se levisi vuosituhansien kuluessa l\u00e4nteen Euroopan halki ja sitten pohjoiseen ilmaston l\u00e4mmetess\u00e4 ja j\u00e4\u00e4n reunan paetessa. Suomalaiset I-haploryhm\u00e4n miehet kuuluvat p\u00e4\u00e4osin haploryhm\u00e4\u00e4n I1, joka syntyi oletettavasti Pohjois-Ranskassa 5000\u20136000 vuotta sitten, siirtyi siit\u00e4 Tanskan salmien luokse, josta sit\u00e4 on siirtynyt pohjoisemmas Skandinaviaan. Is\u00e4linjaa on levinnyt nykyisen Suomen alueelle useana aaltona, mutta suurimmat p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4t ovat tulleet jo ennen ajanlaskun alkua ja siten my\u00f6s selv\u00e4sti ennen viikinkiaikaa.<\/p>\n\n\n\n

Joroisten H\u00e4yril\u00e4n ja Joroisniemen Heiskasten is\u00e4linjainen alkuper\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Joroisten sukuhaarojen osalta n\u00e4iden uusien DNA-testausten tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4, l\u00f6ytyyk\u00f6 H\u00e4yril\u00e4n ja Joroisniemen Heiskasille yhteist\u00e4 esi-is\u00e4\u00e4 ja jos l\u00f6ytyy, niin kuinka kaukaa. Niin kuin Heiskasten sukulehden erikoisnumerossa 2\/2018 todettiin, mainitaan Joroisten pit\u00e4j\u00e4n Visa Rekonpoika Heiskanen (H\u00e4yril\u00e4) ja saman pit\u00e4j\u00e4n Heikki Heiskanen (Joroisniemi) vuoden 1562 verollepanomaakirjassa vierekk\u00e4isill\u00e4 arviokuntien numeroilla. Tuon seikan arveltiin puoltavan vanhan sukuyhteyden olemassaoloa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Nyt tehtyjen testien pohjalta p\u00e4\u00e4stiin molemmissa sukuhaaroissa muutama mutaatio l\u00e4hemm\u00e4s nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4. Alla olevassa kaaviossa on viimeinen sukuhaaroja yhdist\u00e4v\u00e4 mutaatio N-VL62. Kun tuo mutaatio on syntynyt ennen ajanlaskun alkua, on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kyseinen kantais\u00e4 ei viel\u00e4 ole kantanut Heiskanen-nime\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4yril\u00e4n Heiskasten mutaatioita on lueteltu vasemmanpuoleisessa ja Joroisniemen oikeanpuoleisessa kaaviossa. Taulukossa on ensin mutaation koodi ja sen j\u00e4lkeen se vuosien m\u00e4\u00e4r\u00e4, joka on kulunut kyseisen mutaation tapahtumisesta. Mutaation N-VL62 ajankohdaksi on merkitty 2200 vuotta ennen nykyaikaa \u2013siis noin 200 vuotta ennen ajanlaskun alkua. (L\u00e4hde: SNP-tracker)<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"
Joroisniemi<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"
H\u00e4yril\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

H\u00e4yril\u00e4n Heiskasten mutaatiopoluista on ajettu alla oleva kaavio. Ylimm\u00e4ll\u00e4 vaakarivill\u00e4 on edellisen kaavion mutaatiot N-Z1925:st\u00e4 l\u00e4htien aina mutaatioihin N-CTS7189 ja N-BY22048 saakka. Tuo viimeksi mainittu on <\/em>eritt\u00e4in laaja sukujensa puolesta, mutta se on l\u00e4hes t\u00e4ysin rantasalmelainen. Se pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n toistaiseksi testatuista mm.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4m\u00e4r\u00e4iset, Sivoset, Konneveden Varikset, Torviset, Kinnuset ja Airaksiset \u2013sek\u00e4 toisen alaoksan osalta H\u00e4yril\u00e4n Heiskaset (kohdassa \u201dYour branch\u201d<\/em>)  ja Sivosten suvun.<\/p>\n\n\n\n

Voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 BY22048 mutaatiota edelt\u00e4v\u00e4 N-CTS7189 on puhtaasti savolainen ryhm\u00e4 ja sen synnyin-ja levint\u00e4keskuksena voidaan pit\u00e4\u00e4 Savonlinnan seutua, josta alalinjoja on levinnyt hyvi\u00e4 vesireittej\u00e4 pitkin kohti pohjoista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Joroisniemen Heiskasten vastaava mutaatiopolkukaavio on alla. My\u00f6s siin\u00e4 on ylimm\u00e4ll\u00e4<\/em> vaakarivill\u00e4 mutaatiot N-Z1925:st\u00e4 l\u00e4htien, mutta mutaation N-VL62 j\u00e4lkeen polku eroaa H\u00e4yril\u00e4n Heiskasten polusta.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mutaation N-Y31893 kantais\u00e4 on el\u00e4nyt ehk\u00e4 noin 700-luvulla. Ryhm\u00e4st\u00e4 varhain haarautuvia linjoja l\u00f6ytyy my\u00f6s Moskovan ja Pietarin seuduilta. On kuitenkin mahdollista, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ns. ven\u00e4l\u00e4islinjat ovat itse asiassa inkerinsuomalaisia linjoja. T\u00e4st\u00e4 alavirtaan oleva oksa N-FT260767 on syntynyt ehk\u00e4 noin 800-900 -luvulla. Se on paikallistettavissa j\u00e4lkel\u00e4islevinn\u00e4n perusteella Etel\u00e4-Karjalaan, luultavimmin J\u00e4\u00e4sken seuduille, sill\u00e4 sen toisessa alahaarassa on J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen-nimisi\u00e4 sukuja.<\/p>\n\n\n\n

Kohdassa \u201dYour branch\u201d onkin sitten Joroisten Joroisniemen Heiskaset sek\u00e4 Lepp\u00e4virran Kokkoset. Jo aiemmin oli selvill\u00e4, ett\u00e4 Lepp\u00e4virran Valkeam\u00e4en Heiskaset muuttuivat nimelt\u00e4\u00e4n Kokkosiksi. Yksi Ruotsiin sijoittuva alaoksa kyseisell\u00e4oksalla on, mutta se lienee selitett\u00e4viss\u00e4 Keski-Ruotsiin 1500-luvun lopulta l\u00e4htien muuttaneilla ns. mets\u00e4suomalaisilla.<\/p>\n\n\n\n

Tuusniemen Heiskasten is\u00e4linjainen alkuper\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Alla olevan kaavion ylimm\u00e4inen rivi l\u00e4htee mutaatiosta I-M253.<\/em>Tuo is\u00e4linja n\u00e4ytt\u00e4isi DNA-tulosten perusteella tulleen yli 2000 vuotta sitten Suomeen Skandinaviasta. Tuosta l\u00e4htien linjat suomalaistuivat, sill\u00e4 kun edet\u00e4\u00e4n viel\u00e4 askel taaksep\u00e4in, ovat varhaisimmat oksat ruotsalaisia. Toisaalta kun edet\u00e4\u00e4n viel\u00e4 kauemmas, tulee is\u00e4linjan tyveen my\u00f6s saksalaisia is\u00e4linjoja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Heiskasten linjan (I-FT76090) juuressa oleva suku on Vesilahdelta Pirkanmaalta. T\u00e4m\u00e4 oksa on 16 mutaation p\u00e4\u00e4ss\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 eli ehk\u00e4p\u00e4 noin 800-900 -luvulla. Kun p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n viimeiselle t\u00e4m\u00e4nhetkiselle oksalle (I-Y50616), olemme edenneet Heiskasten, Pyrr\u00f6jen, Nissisten ja M\u00f6llereiden haaraan. T\u00e4m\u00e4n l\u00e4hempi\u00e4 tiedossa olevia sukuja ei n\u00e4ille suvuille t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ole. Nissiset ovat asiakirjojen alkaessa 1540-luvulla pieni suku Joroisissa, joten suku on voinut tulla vasta 1500-luvun alussa tai 1400-luvun lopulla. Pyrr\u00f6t taas n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan Soanlahden Nissisten alasukuhaara.<\/p>\n\n\n\n

Heiskasten is\u00e4linja on tullut Savoon todenn\u00e4k\u00f6isesti vasta keskiajalla hieman ennen asiakirjojen alkua. BigY-tulos osoitti, ett\u00e4 Tuusniemen Heiskaset ovat alkuper\u00e4lt\u00e4\u00e4n Nissisten sukua. Kaukosten suku taas on syntynyt nimenvaihdoksen kautta Joroisten Kaitaisten Nissisist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Miten ja miksi Tuusniemen Heiskaset sitten ovat Nissisi\u00e4? Kuten on tiedossa, oli Tuusniemen Heiskasten talo autiona vuosikymmeni\u00e4 1500-luvulla ja 1600-luvun alkupuolella. Talo palautui Heiskasten omistukseen, mutta oliko talon uudelleen viljelykseen ottanut mies samaa Heiskasten sukua kuin aiemmat is\u00e4nn\u00e4t? Kun sek\u00e4 Heiskaset ett\u00e4 Nissiset ovat Joroisten sukuja, on asuinaika Joroisissa tarjonnut lukuisia mahdollisuuksia sukujen kohtaamisille. Heiskasten is\u00e4linja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johtavan  Nissisten sukuun, joten ehk\u00e4p\u00e4 jossakin sukupolvessa on kyseess\u00e4 ollut Heiskas-tytt\u00e4ren avioton poika, jonka is\u00e4 olisi ollut Nissinen. Tietysti on mahdollista sekin, ett\u00e4 vanhastaan Heiskala-nimiseen taloon on tullut kotiv\u00e4vyksi Nissinen ja ottanut talon nimen sukunimekseen.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/h2>\n\n\n\n

Heiskasten kolmesta is\u00e4linjaisesta p\u00e4\u00e4haarasta Joroisten H\u00e4yril\u00e4n Heiskaset ovat vanhinta savolaislinjaa. Heid\u00e4n kantais\u00e4ns\u00e4 lienee tullut Savon alueelle noin 600-luvun tiet\u00e4mill\u00e4. Mahdollisesti kysymys olisi kuitenkin vain siirtymisest\u00e4 Saimaan vesist\u00f6alueella pohjoisemmas, my\u00f6hempi\u00e4 maakuntarajoja tarkastellen Etel\u00e4-Karjalasta Etel\u00e4-Savoon muuttoa. Joroisten Joroisniemen Heiskasten is\u00e4linja on luultavasti tullut J\u00e4\u00e4sken seutuvilta Etel\u00e4-Karjalasta Etel\u00e4-Savoon keskiajalla, ehk\u00e4p\u00e4 noin 1300-luvulla, kuitenkin ennen sukunimien synty\u00e4. Viimeisimp\u00e4n\u00e4 Joroisten alueelle olisi tullut Nissisten ja siten Tuusniemen Heiskasten is\u00e4linja, jonka muutto voisi ajoittua noin 1400-luvulle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Hahmotelma Heiskasten kolmen p\u00e4\u00e4sukuhaaran esi-isien vaelluksesta noin 1500 vuoden aikana ajanlaskun alusta asiakirja aineistojen alkuun. Asuinseutujen lis\u00e4ksi taulukkoon on merkitty sen mutaation koodi, jonka perusteella asuinpaikka on m\u00e4\u00e4ritelty. H\u00e4yril\u00e4n ja Joroisniemen Heiskaset ovat mahdollisesti tulleet Suomeen jo noin 2800 vuotta sitten, Tuusniemen Heiskaset hieman ennen ajanlaskun alkua. Kun puhutaan vuosisadoista ja vuosituhansist a on muistettava, ett\u00e4 niin ajankohdat kuin asuinpaikatkin ovat arvioita varmaa tietoa ennen asiakirjojen alkua on mahdotonta saada.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Voidaan pohtia, miksi Joroisista l\u00e4ht\u00f6isin olevalla suvulla on kolme erillist\u00e4 is\u00e4linjaa? Ei ole todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 Heiskasen nimi on syntynyt eri tahoilla l\u00e4hikylill\u00e4, vaan on oletettavaa, ett\u00e4 alkuaan Joroisissa on ollut vain yksi Heiskasten suku. Is\u00e4linjat ovat kuitenkin kirjavoituneet jo varhain, sill\u00e4 asiakirjojen alusta juonnettavia erillisi\u00e4 linjoja on kolme. Tosin Tuusniemen Heiskasten osalta verrokkitestej\u00e4 ei 1500-luvulta haarautuvista linjoista saada, vaan toisilleen kaukaisemmat linjat haarautuvat vasta 1600-luvulta. N\u00e4in ollen emme voi tiet\u00e4\u00e4 olivatko 1500-luvun Tuusniemen Heiskaset jo t\u00e4t\u00e4 I-haplon is\u00e4linjaa vai eiv\u00e4t. Katkos on siten mahdollisesti my\u00f6hemmin kuin Joroisniemen\/H\u00e4yril\u00e4n Heiskasilla.<\/p>\n\n\n\n

Emme voi sanoa aivan varmaksi, ovatko Joroisniemen Heiskaset vai H\u00e4yril\u00e4n Heiskaset suvun ns. alkuper\u00e4ist\u00e4 is\u00e4linjaa. Oletettavasti jo 1400-luvulla toisen is\u00e4linja on katkennut ja vaihtunut. T\u00e4m\u00e4 ei sulje pois mahdollisuutta \u00e4idin puolelta, mutta ei todistakaan.<\/p>\n\n\n\n

Joka tapauksissa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 biologinen sukulaisuus on kuitenkin vain osa totuutta. Sukuseura on paljon muutakin. Kovin v\u00e4h\u00e4n, jos juuri mit\u00e4\u00e4n, yhteisi\u00e4 geenej\u00e4 on biologisillakaan sukulaisilla, jotka ovat sukua 1500-luvulta. <\/p>\n\n\n\n

Kuten alla oleva kaavio osoittaa, saattoi meill\u00e4 olla siin\u00e4 vaiheessa, kun savolainen kansa pantiin verolle 1500-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 eli noin 15 sukupolven takana yli 16 000 esivanhempaa. Kun menn\u00e4\u00e4n siit\u00e4 viel\u00e4 vain nelj\u00e4 sukupolvea taaksep\u00e4in, onkin esivanhempia jo yli 260 000. Toki ns. esivanhempien kato (mm. sukulaisavioliitot) saattaa pienent\u00e4\u00e4 lukua, mutta varsin pikkuinen osuus geeneiss\u00e4mme on silt\u00e4 Heiskaselta, joka keskiajalla rakensi piilopirttins\u00e4Savon metsiin. Jos v\u00e4h\u00e4n viel\u00e4 pannaan mielikuvitusta peliin, niin 262 143 muuta sukua olevaa esivanhempaa l\u00f6ytyy meilt\u00e4 jokaiselta 19 sukupolven takaa. Melkoisia eri sukujen sekoituksia me nykyihmiset siis olemme!<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Vasemmassa reunassa on luettelo 1-19 eli sukupolvien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja kaavion sis\u00e4ll\u00e4 kunkin sukupolven esivanhempien luku.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Onneksi meill\u00e4 on sukuseura! Se on jo yli 60 vuoden ajan koonnut Heiskasia yhteen. Siihen ovat saaneet ja saavat edelleenkin kuulua niin DNA-tutkimuksen kautta Heiskasiksi todetut kuin Heiskas-\u00e4itien j\u00e4lkel\u00e4iset, sukuun naidut tai muutoin sukurakkautta Heiskasiin tuntevat. Nautitaan siis niist\u00e4 hyvist\u00e4 asioista, joita suku voi tarjota. Pidet\u00e4\u00e4n yhteytt\u00e4 sukuun ja opitaan tuntemaan itse\u00e4mmekin siin\u00e4 samalla.<\/p>\n\n\n\n

15.6.2022 Ari Kolehmainen<\/p>\n\n\n\n

2.7.2022 Kaija Heiskanen<\/p>\n\n\n\n

Yksityiskohtaisemmin kunkin sukuhaaran osalta asiaa on k\u00e4sitelty Kaija Heiskasen vuonna 2020 toimittamassa kansantajuisessa kirjassa: ”Sukuunsa suopet\u00e4j\u00e4, tekij\u00e4\u00e4ns\u00e4 tervaskanto”. Kirjaa on saatavilla seuran verkkokaupassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Heiskaset \u2013 savolainen suku Heiskaset on tyypillisesti savolainen suku. Se k\u00e4y selv\u00e4sti ilmi my\u00f6s sijoitettaessa Heiskaset kartallesen seutukunnan mukaan, mist\u00e4 kunkin sukuhaaran l\u00e4ht\u00f6henkil\u00f6 on l\u00e4ht\u00f6isin. Heiskasten sukuhaarat on esitetty oheisen kartan ja luettelon mukaisesti HEISKASET-sukukirjassa: 1. Rauham\u00e4en haara (Pekka 1592)2. Porosalmen haara (Tahvo 1600-luvun alku)3. Joutsenm\u00e4en haara (Antti 1712)4. Harjurannan haara 1 (Matti 1628)5. Harjurannan haara… <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":145,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"neve_meta_sidebar":"","neve_meta_container":"","neve_meta_enable_content_width":"","neve_meta_content_width":0,"neve_meta_title_alignment":"","neve_meta_author_avatar":"","neve_post_elements_order":"","neve_meta_disable_header":"","neve_meta_disable_footer":"","neve_meta_disable_title":"","footnotes":""},"class_list":["post-144","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.heiskastensukuseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/144","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.heiskastensukuseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.heiskastensukuseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.heiskastensukuseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.heiskastensukuseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=144"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.heiskastensukuseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/144\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":440,"href":"https:\/\/www.heiskastensukuseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/144\/revisions\/440"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.heiskastensukuseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/145"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.heiskastensukuseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=144"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}