Heiskaset – savolainen suku
Heiskaset on tyypillisesti savolainen suku. Se käy selvästi ilmi myös sijoitettaessa Heiskaset kartalle
sen seutukunnan mukaan, mistä kunkin sukuhaaran lähtöhenkilö on lähtöisin.
Heiskasten sukuhaarat on esitetty oheisen kartan ja luettelon mukaisesti HEISKASET-sukukirjassa:
1. Rauhamäen haara (Pekka 1592)
2. Porosalmen haara (Tahvo 1600-luvun alku)
3. Joutsenmäen haara (Antti 1712)
4. Harjurannan haara 1 (Matti 1628)
5. Harjurannan haara 2 (Tahvo 1696)
6. Harjurannan haara 3 (Juho)
7. Heinäveden haara 1 (Tahvo 1670)
8. Heinäveden haara 2 (Olavi 1675)
9. Heinäveden haara 3 (Olavi 1697)
10. Teemassalon haara (Pekka 1695)
11. Syvänsin haara 1 (Pekka 1710)
12. Syvänsin haara 2 (Matti 1715)
13. Maaveden haara (Pekka 1710)
14. Suontientaipaleen haara (Juho 1750)
15. Leppävirran haara 1 (Erkki ja Olli 1600-l.)
16. Leppävirran haara 2 (Mikko 1736)
17. Leppävirran haara 3 (Erasmus 1755)
18. Leppävirran haara 4 (Juho 1784)
19. Leppävirran haara 5 (Paavo 1786)
20. Leppävirran haara 6 (Tahvo 1745)
21. Leppävirran haara 7 (Eerikki 1841)
22. Leppävirran haara 8 (Juho 1842)
23. Kuopion mlk:n haara (Olli 1810)
24. Pielaveden haara (Niilo 1776)
25. Keiteleen haara (Juho 1852)
26. Tuusniemen haara 1 (Tahvo 1500-luvun alku)
27. Tuusniemen haara 2 (Matti 1779)
28. Tuusniemen haara 3 (Mikko 1700-luku)
29. Tuusniemen haara 4 (Matti 1688)
30. Tuusniemen haara 5 (Pekka 1790-luku)
31. Kääriänsaaren haara 1 (Lauri 1669–Antti 1749)
32. Kääriänsaaren haara 2 (Lauri 1669–Lauri 1750)
33. Vänninmäen haara (Heikki 1686)
34. Jumisten haara 1 (Paavo Antinpoika 1694)
35. Jumisten haara 2 (Olli Antinpoika 1695)
36. Jumisten haara 3 (Antti Antinpoika 1700)
37. Korpijärven haara 1 (Heikki 1704)
38. Korpijärven haara 2 (Pekka 1752)
39. Korpijärven haara 3 (Paavo 1759)
40. Korpijärven haara 4 (Jeremias 1787)
41. Nilsiän haara (Pekka 1777)
42. Rutakon haara (Juho)
43. Sonkajärven haara 2 (Riitta 1848)
44. Pyhäjärven haara (Abram)
45. Impilahden haara (Lauri 1721)
46. Ruskealan haara (Matti 1781)
47. Pälkjärven haara (Juho 1810)
48. Suur-Pielisjärven haara (Lauri 1683)
49. Kiihtelysvaaran haara 1 (Kasper 1708)
50. Kiihtelysvaaran haara 2 (Kasper 1753)
51. Ilomantsin haara (Juho 1710)
52. Kerimäen haara (Eeva-Stiina)
53. Orimattilan haara (Johan 1829)
54. Kuusamon haara (Eskeli)
55. Maaningan haara (Antti 1728)
Monivuotinen ammattimainen DNA- ja arkistopohjainen tutkimus Heiskasten varhaisvaiheista sai yhdistettyä valtaosan Heiskasten sukuhaaroista kolmeen päähaaraan, jotka ovat: Joroisniemen, Häyrilän ja Tuusniemen haarat.
Seuraavassa yhteenveto kyseisestä tutkimuksesta. Kaija Heiskasen kirjoitus on julkaistu Heiskaset-lehdessä 2/2022.
Heiskasten kolmen pääsukuhaaran DNA-analyysit
Heiskasten perustason isälinjaisten DNA-testien perusteella oli aiemmin tiedossa, että suku jakautuu kolmeen vanhaan pääsukuhaaraan, joilla ei ole isälinjaisesti yhteistä kantaisää. Tämän raportin tarkoituksena on selvittää kunkin kolmen pääsukuhaaran alku ja syntyvaiheiden taustaa. Jokaisesta kolmesta päälinjasta (Joroisten Häyrilän Heiskaset, Joroisten Joroisniemen Heiskaset ja Tuusniemen Heiskaset) päivitettiin aiemmat markkeripohjaiset perustason testit SNP-pohjaiselle BigY 700 tasolle. Näistä Joroisniemen Heiskasten tulos oli testattu aiemmin yksityishenkilön toimesta ja sukuseura kustansi päivitykset Häyrilän ja Tuusniemen haarojen osalta. Pääosa Heiskasten myöhemmistä sukuhaaroista sijoittuu jonkin näiden kolmen haaran alle, joten tulos on kaikkinensa edustava otos Heiskasten isälinjojen alkuhistoriasta.
Näin aloittaa sukututkija Ari Kolehmainen 15.6.2022 päivätyn raporttinsa, jossa hän paneutuu edellä mainittujen kolmen Heiskas-pääsukuhaaran BigY 700 -testituloksiin. Tämä kirjoitus sisältää otteita Kolehmaisen raportista ja niiden lisäksi joitakin kuvalainauksia sekä toisen kirjoittajan (Kaija Heiskasen) omia havaintoja (ne erottuvat tekstistä kursivoituina).
Tämä raportti onkolmas Heiskasten DNA-tutkimusten sarjasta. Ensimmäinen ilmestyi Heiskasten sukulehden erikoisnumerona 2/2018 ja toinen keväällä 2020 kirjassa Sukuunsa suopetäjä, tekijäänsä tervaskanto. Aiempien julkaisujen sisällön toistamista on nyt pyritty välttämään,joten kokonaiskuvan saamiseksi kannattaa tutustua kaikkiin kolmeen raporttiin. Muun muassa DNA-testauksen perusteita on niissä tarkemmin käsitelty.
Joroisten Häyrilän ja Joroisniemen Heiskasten isälinjat edustavat vanhaa suomalaista idästä Volgan suunnilta tullutta linjaa ja ovat ns. N-haploryhmää. Muuttoliike on luultavasti tapahtunut Pohjois-Venäjän kautta noin 3000 vuotta sitten ja liittynee itäiseen pronssikauppaan, ns. Ananjinon pronssikulttuuriin. On mahdollista, että nuo tulijat puhuivat varhaista saamen kielen kantamuotoa, sillä kyseisen alaryhmän varhain haarautuvat linjat ovat pääosin saamelaisia sukuja niin Suomen, Ruotsin kuin Norjan Lapista. Asutuskeskus on tuossa vaiheessa ollut varmasti paljon etelämpänä. Jälkeläislevinnän perusteella kuitenkin ilmeisesti Sisä-Suomessa, ei Karjalassa. Vaiheet Sisä-Suomessa jatkunevat noin 1000 vuoden ajan ennen ajanlaskun alkua, jolloin mutaation jälkeen tapahtui jako kahteen päälinjaan, jossa myös Häyrilän ja Joroisniemen Heiskasten isälinjat eroavat omille teilleen.
Tuusniemen Heiskasten suvun isälinja kuuluu suuressa asutushistoriallisessa kuvassa skandinaaviseen haploryhmään I1. Sen varhaisempi pääryhmä, haploryhmä I, syntyi Balkanilla 25–30 000 vuotta sitten mannerjäätikön ollessa laajimmillaan. Se levisi vuosituhansien kuluessa länteen Euroopan halki ja sitten pohjoiseen ilmaston lämmetessä ja jään reunan paetessa. Suomalaiset I-haploryhmän miehet kuuluvat pääosin haploryhmään I1, joka syntyi oletettavasti Pohjois-Ranskassa 5000–6000 vuotta sitten, siirtyi siitä Tanskan salmien luokse, josta sitä on siirtynyt pohjoisemmas Skandinaviaan. Isälinjaa on levinnyt nykyisen Suomen alueelle useana aaltona, mutta suurimmat pääryhmät ovat tulleet jo ennen ajanlaskun alkua ja siten myös selvästi ennen viikinkiaikaa.
Joroisten Häyrilän ja Joroisniemen Heiskasten isälinjainen alkuperä
Joroisten sukuhaarojen osalta näiden uusien DNA-testausten tavoitteena oli selvittää, löytyykö Häyrilän ja Joroisniemen Heiskasille yhteistä esi-isää ja jos löytyy, niin kuinka kaukaa. Niin kuin Heiskasten sukulehden erikoisnumerossa 2/2018 todettiin, mainitaan Joroisten pitäjän Visa Rekonpoika Heiskanen (Häyrilä) ja saman pitäjän Heikki Heiskanen (Joroisniemi) vuoden 1562 verollepanomaakirjassa vierekkäisillä arviokuntien numeroilla. Tuon seikan arveltiin puoltavan vanhan sukuyhteyden olemassaoloa.
Nyt tehtyjen testien pohjalta päästiin molemmissa sukuhaaroissa muutama mutaatio lähemmäs nykypäivää. Alla olevassa kaaviossa on viimeinen sukuhaaroja yhdistävä mutaatio N-VL62. Kun tuo mutaatio on syntynyt ennen ajanlaskun alkua, on selvää, että kyseinen kantaisä ei vielä ole kantanut Heiskanen-nimeä.
Häyrilän Heiskasten mutaatioita on lueteltu vasemmanpuoleisessa ja Joroisniemen oikeanpuoleisessa kaaviossa. Taulukossa on ensin mutaation koodi ja sen jälkeen se vuosien määrä, joka on kulunut kyseisen mutaation tapahtumisesta. Mutaation N-VL62 ajankohdaksi on merkitty 2200 vuotta ennen nykyaikaa –siis noin 200 vuotta ennen ajanlaskun alkua. (Lähde: SNP-tracker)
Häyrilän Heiskasten mutaatiopoluista on ajettu alla oleva kaavio. Ylimmällä vaakarivillä on edellisen kaavion mutaatiot N-Z1925:stä lähtien aina mutaatioihin N-CTS7189 ja N-BY22048 saakka. Tuo viimeksi mainittu on erittäin laaja sukujensa puolesta, mutta se on lähes täysin rantasalmelainen. Se pitää sisällään toistaiseksi testatuista mm.
Kämäräiset, Sivoset, Konneveden Varikset, Torviset, Kinnuset ja Airaksiset –sekä toisen alaoksan osalta Häyrilän Heiskaset (kohdassa ”Your branch”) ja Sivosten suvun.
Voidaan päätellä, että BY22048 mutaatiota edeltävä N-CTS7189 on puhtaasti savolainen ryhmä ja sen synnyin-ja levintäkeskuksena voidaan pitää Savonlinnan seutua, josta alalinjoja on levinnyt hyviä vesireittejä pitkin kohti pohjoista.
Joroisniemen Heiskasten vastaava mutaatiopolkukaavio on alla. Myös siinä on ylimmällä vaakarivillä mutaatiot N-Z1925:stä lähtien, mutta mutaation N-VL62 jälkeen polku eroaa Häyrilän Heiskasten polusta.
Mutaation N-Y31893 kantaisä on elänyt ehkä noin 700-luvulla. Ryhmästä varhain haarautuvia linjoja löytyy myös Moskovan ja Pietarin seuduilta. On kuitenkin mahdollista, että nämä ns. venäläislinjat ovat itse asiassa inkerinsuomalaisia linjoja. Tästä alavirtaan oleva oksa N-FT260767 on syntynyt ehkä noin 800-900 -luvulla. Se on paikallistettavissa jälkeläislevinnän perusteella Etelä-Karjalaan, luultavimmin Jääsken seuduille, sillä sen toisessa alahaarassa on Jääskeläinen-nimisiä sukuja.
Kohdassa ”Your branch” onkin sitten Joroisten Joroisniemen Heiskaset sekä Leppävirran Kokkoset. Jo aiemmin oli selvillä, että Leppävirran Valkeamäen Heiskaset muuttuivat nimeltään Kokkosiksi. Yksi Ruotsiin sijoittuva alaoksa kyseiselläoksalla on, mutta se lienee selitettävissä Keski-Ruotsiin 1500-luvun lopulta lähtien muuttaneilla ns. metsäsuomalaisilla.
Tuusniemen Heiskasten isälinjainen alkuperä
Alla olevan kaavion ylimmäinen rivi lähtee mutaatiosta I-M253.Tuo isälinja näyttäisi DNA-tulosten perusteella tulleen yli 2000 vuotta sitten Suomeen Skandinaviasta. Tuosta lähtien linjat suomalaistuivat, sillä kun edetään vielä askel taaksepäin, ovat varhaisimmat oksat ruotsalaisia. Toisaalta kun edetään vielä kauemmas, tulee isälinjan tyveen myös saksalaisia isälinjoja.
Heiskasten linjan (I-FT76090) juuressa oleva suku on Vesilahdelta Pirkanmaalta. Tämä oksa on 16 mutaation päässä nykypäivästä eli ehkäpä noin 800-900 -luvulla. Kun päästään viimeiselle tämänhetkiselle oksalle (I-Y50616), olemme edenneet Heiskasten, Pyrröjen, Nissisten ja Möllereiden haaraan. Tämän lähempiä tiedossa olevia sukuja ei näille suvuille tässä vaiheessa ole. Nissiset ovat asiakirjojen alkaessa 1540-luvulla pieni suku Joroisissa, joten suku on voinut tulla vasta 1500-luvun alussa tai 1400-luvun lopulla. Pyrröt taas näyttävät olevan Soanlahden Nissisten alasukuhaara.
Heiskasten isälinja on tullut Savoon todennäköisesti vasta keskiajalla hieman ennen asiakirjojen alkua. BigY-tulos osoitti, että Tuusniemen Heiskaset ovat alkuperältään Nissisten sukua. Kaukosten suku taas on syntynyt nimenvaihdoksen kautta Joroisten Kaitaisten Nissisistä.
Miten ja miksi Tuusniemen Heiskaset sitten ovat Nissisiä? Kuten on tiedossa, oli Tuusniemen Heiskasten talo autiona vuosikymmeniä 1500-luvulla ja 1600-luvun alkupuolella. Talo palautui Heiskasten omistukseen, mutta oliko talon uudelleen viljelykseen ottanut mies samaa Heiskasten sukua kuin aiemmat isännät? Kun sekä Heiskaset että Nissiset ovat Joroisten sukuja, on asuinaika Joroisissa tarjonnut lukuisia mahdollisuuksia sukujen kohtaamisille. Heiskasten isälinja näyttää siis väistämättä johtavan Nissisten sukuun, joten ehkäpä jossakin sukupolvessa on kyseessä ollut Heiskas-tyttären avioton poika, jonka isä olisi ollut Nissinen. Tietysti on mahdollista sekin, että vanhastaan Heiskala-nimiseen taloon on tullut kotivävyksi Nissinen ja ottanut talon nimen sukunimekseen.
Lopuksi
Heiskasten kolmesta isälinjaisesta päähaarasta Joroisten Häyrilän Heiskaset ovat vanhinta savolaislinjaa. Heidän kantaisänsä lienee tullut Savon alueelle noin 600-luvun tietämillä. Mahdollisesti kysymys olisi kuitenkin vain siirtymisestä Saimaan vesistöalueella pohjoisemmas, myöhempiä maakuntarajoja tarkastellen Etelä-Karjalasta Etelä-Savoon muuttoa. Joroisten Joroisniemen Heiskasten isälinja on luultavasti tullut Jääsken seutuvilta Etelä-Karjalasta Etelä-Savoon keskiajalla, ehkäpä noin 1300-luvulla, kuitenkin ennen sukunimien syntyä. Viimeisimpänä Joroisten alueelle olisi tullut Nissisten ja siten Tuusniemen Heiskasten isälinja, jonka muutto voisi ajoittua noin 1400-luvulle.
Voidaan pohtia, miksi Joroisista lähtöisin olevalla suvulla on kolme erillistä isälinjaa? Ei ole todennäköistä, että Heiskasen nimi on syntynyt eri tahoilla lähikylillä, vaan on oletettavaa, että alkuaan Joroisissa on ollut vain yksi Heiskasten suku. Isälinjat ovat kuitenkin kirjavoituneet jo varhain, sillä asiakirjojen alusta juonnettavia erillisiä linjoja on kolme. Tosin Tuusniemen Heiskasten osalta verrokkitestejä ei 1500-luvulta haarautuvista linjoista saada, vaan toisilleen kaukaisemmat linjat haarautuvat vasta 1600-luvulta. Näin ollen emme voi tietää olivatko 1500-luvun Tuusniemen Heiskaset jo tätä I-haplon isälinjaa vai eivät. Katkos on siten mahdollisesti myöhemmin kuin Joroisniemen/Häyrilän Heiskasilla.
Emme voi sanoa aivan varmaksi, ovatko Joroisniemen Heiskaset vai Häyrilän Heiskaset suvun ns. alkuperäistä isälinjaa. Oletettavasti jo 1400-luvulla toisen isälinja on katkennut ja vaihtunut. Tämä ei sulje pois mahdollisuutta äidin puolelta, mutta ei todistakaan.
Joka tapauksissa on tärkeää muistaa, että biologinen sukulaisuus on kuitenkin vain osa totuutta. Sukuseura on paljon muutakin. Kovin vähän, jos juuri mitään, yhteisiä geenejä on biologisillakaan sukulaisilla, jotka ovat sukua 1500-luvulta.
Kuten alla oleva kaavio osoittaa, saattoi meillä olla siinä vaiheessa, kun savolainen kansa pantiin verolle 1500-luvun puolivälissä eli noin 15 sukupolven takana yli 16 000 esivanhempaa. Kun mennään siitä vielä vain neljä sukupolvea taaksepäin, onkin esivanhempia jo yli 260 000. Toki ns. esivanhempien kato (mm. sukulaisavioliitot) saattaa pienentää lukua, mutta varsin pikkuinen osuus geeneissämme on siltä Heiskaselta, joka keskiajalla rakensi piilopirttinsäSavon metsiin. Jos vähän vielä pannaan mielikuvitusta peliin, niin 262 143 muuta sukua olevaa esivanhempaa löytyy meiltä jokaiselta 19 sukupolven takaa. Melkoisia eri sukujen sekoituksia me nykyihmiset siis olemme!
Vasemmassa reunassa on luettelo 1-19 eli sukupolvien määrä ja kaavion sisällä kunkin sukupolven esivanhempien luku.
Onneksi meillä on sukuseura! Se on jo yli 60 vuoden ajan koonnut Heiskasia yhteen. Siihen ovat saaneet ja saavat edelleenkin kuulua niin DNA-tutkimuksen kautta Heiskasiksi todetut kuin Heiskas-äitien jälkeläiset, sukuun naidut tai muutoin sukurakkautta Heiskasiin tuntevat. Nautitaan siis niistä hyvistä asioista, joita suku voi tarjota. Pidetään yhteyttä sukuun ja opitaan tuntemaan itseämmekin siinä samalla.
15.6.2022 Ari Kolehmainen
2.7.2022 Kaija Heiskanen
Yksityiskohtaisemmin kunkin sukuhaaran osalta asiaa on käsitelty Kaija Heiskasen vuonna 2020 toimittamassa kansantajuisessa kirjassa: ”Sukuunsa suopetäjä, tekijäänsä tervaskanto”. Kirjaa on saatavilla seuran verkkokaupassa.